Mikä se siellä keittiön nurkassa puhisee ja puhkuu

Se on meidän uusi, vanha, ihana puuhella. Se on täydellinen, ja siinä on tuli.
Tämän täytyy nyt olla seitsemäs taivas, en voi kuvitella suurempaa onnea näin loppusyksyn synkeinä iltoina kuin tulla kotiin, laittaa tuli hellaan ja syttää kynttilät.
Ehkä vähän liiottelen mutta on se oikeastikin tosi makee. Aito Siro nro 50, ei ole ollut käytössä kolmeenkymmeneen vuoteen mutta siinä se nytkin pörisee, aivan kuin uutena.
Saimme hellan lahjaksi rakkaalta kummitädiltä joka nukkui pois muutama viikko lahjan antamisen jälkeen. Toinenkin keittiön tunnelman luoja on muisto hänestä, saimme samalla hellanhakureissulla vanhan opetustaulun jossa on kaunis maisema kahviplantaasilta. Se muistuttaa paitsi rakkaasta ihmisestä myös ajasta jolloin ei tiedetty powerpointeista eikä edes piirtoheittimistä.
Uutta ja vanhaa, sopivassa suhteessa.