Tiput

Kas kummaa, munista kuoriutui tipuja, neljä kappaletta näin ensi alkuun. Aika näyttää onko kukkoja vai kanoja?

Kanojen joulu 2013

Ja taas uusi vuosi! 2013 oli kanojen ja hyvin ollaan juttuun tultu. Tuoreet oman kanalan munat on parasta ja niitä on kiva antaa tuliasiksi ja viemisiksi. Tänä vuonna ehkä Solliden "maatilalle" tulee lisää elukoita, aika näyttää mitä. Hautomakone odottaa jo kevään tuloa ja pienestä possutakin on ollut puhetta. Maalla on edelleen tajuttoman mukavaa.

Julkkismunat

Meidän kanat ja munat pääsi tänään radioon.

 Kaikkien mielestä tämä kanojen pito on tosi jännää ja eksoottista. Ja onhan se hauskaa kun voi tuoda ripauksen maalaisromantiikkaa ystävien, sukulaisten ja työkavereiden arkeen.

 

Kanat pärjäilevät hyvin yksikseen muutaman päivän, meillä on ruoka- ja juomaautomaatit. Lintu se on kanakin ja linnuthan eivät syö kerralla kuin sen verran kun on nälkä.

Munia tulee tasaisella syötöllä, vähintään  se 5 kpl päivässä, eli silloin tällöin joku kanoista pitää rokulipäivää.

Näin paljon munia meillä oli kun palattiin viimeviikonlopun reissusta!

 

Missä ukko!?

Eiliset hakutrrenit antoivat pienen valonpilkahduksen meidän PK taipaleelle. Tehtiin ns. uuden tyylisiä näkäreitä joista tulikin sitten vanhanmallisia haamuja kun tuuli kerta kaikkiaan tyyntyi kokonaan. Haussa on se kiva puoli ettei osaamaton ohjaaja pääse koiran suoritusta liikaa pilaamaan. Mitä nyt yritin antaa reippaampia, kannustavampia, käskyjä ja valitsin palkat paremmin. Namipurkit jätettiin kokonaan pois. Kyllähän Salsa mielellään syö mutta ei ruoka saa sitä juoksemaan täysillä. Jännä kun omasta koirasta voi koko ajan oppia uutta. Nyt alkaa jo pieni idean poikanen kyteä siitä mitä voitaisiin leirillä treenata.
Tässä meidän lähetysasento, huomattavasti innokkaampana lähtemään leikkivälle maalimiehelle.

Viimeviikon tottiksissa saatiin tehdä jo vähän pidempiä seuruita ja hyppyä, ihan kapula suussa mutta matalalla. A-estettä ollaan vähän käyty treenailemassa omalla ajalla. Kai se siitä, valoa tunnelin päässä.
ps. Uudessa Canis-lehdessä on juttu OHJAAJAN treenimotivaatiosta. Pitäis varmaan lukasta...

Munat rivissä

Meidän tytöt ne osaa! Pitkään ollaan saatu jo tasaiseen tahtiin kuusi munaa päivässä ja eilen viisi niistä oli laitettu näin nätisti riviin.
Hauskoja tapauksia ovat muutenkin. Kanat ovat kovin kesyjä, ja tulevat aina ruoka kärkkymään. Iltaisin kun ollaan pihalla ne ovat usein vapaana, eivät lähde kovin kauas ja pysyttelevät yhdessä rykelmässä. Jos ne jättää yksi ne aika pian ahkeutuvat omaan häkkiin.
Kukko on vaikeampi tapaus. Meitä kohtaan se on ollut lähinnä arka, ei anna koskea eikä ota ruokaa kovin helposti kädestä. En itse ollut näkemässä tilannetta mutta Gunnar oli kuulemma hyökännyt kolmevuotiaan siskontytön päälle häkin sisällä. Todennäköisesti kyseessä oli joku reviirinpuolustu, kukkos tulkitsi lapsen käytöksen hyökkääväksi. Lapset, ja ihmiset yleensäkin toki mutta erityisesti lapset, käyttäytyvät usein eläinten mielestä hyökkäävästi ja vahinkoja sattuu. Täytyy jatkossa olla varovaisempi.
Koirat ovat sopeutuneet kanoihin yllättävän hyvin. Salsa haluaa vähän paimentaa mutta kanat eivät ole millensäkään. Nacho alkuun lähinnä teeskenteli ettei kanoja ole olemassa, taisivat olla vähän pelottavia... Molemmille maistuu tuoreet kananmunat :). Salsa kärkkyy kanojen perässä, ihan selvästi se haistaa että sieltä niitä herkkuja tulee. Nachoa en päästä kanojen kanssa vapaana oleilemaan, ties vaikka metsästyskoiran sielu heräisi ja tyyppi on kuitenkin aika nopea liikkeissään.

Tiputanssia

Nyt ne sitten tulivat - kanat!
Valmistelut aloitettiin hyvissä ajoin - not. Viikkoa ennen kanojen tuloa. Eilen tehtiin 12 tuntia hommia että saadaan aitaus kuntoon, ja käytiin vielä jossain välissä ostamassa rehua ja kauraa.
F rakensi hienon aitauksen vanhan leikkimökin ympärille. No, kyllä minä vähän jelppasin. Runko tehtiin painekyllästetystä puusta johon viritettää kananverkkoa päälle, kuinkas muuten, ja katoksi vielä verkkoa etteivät muut linnut pääse aitaukseen.

Kanat kulkeutuivat meille kissankuljetushäkeissä niinkin kaukaa kuin Hangon Täktomista saakka.
Rahaan tähän projektiin on palanut jo monta sataa euroa mutta kanat itsessään olivat edukkaita, 6 euroa per nokka.

Kanoja on kuusi ja tunkiolle tarvitaan tietenkin myös kukko - Gunnar, alias Günther.

Kanoillakin on nimet mutta me emme vielä erota niistä toisistaan. Väritys ja helttojen koot ja muodot vähän vaihtelee, vielä me opitaan erottamaan Agda, Berit, Cirka, Dagny, Esther ja Fanny.
Toivottavasti he osoittautuvat oikein ahkeriksi tytöiksi. Tänä aamuna löytyi mökin lattialta jo kaksi ensimmäistä munaa. Vielä kun oppisivat menmään pesiin ja orrelle. Täytyy harjoitella kanakoulutusta!

Räsymatot

Onnea on uudet räsymatot. Anopin tekemät. Kevät auringossa puhtailla lattioilla.